Jumala ei hylkää

Viime kuukausina on tavan takaa kuultu ja todettu, että elämme poikkeuksellista aikaa. Poikkeuksellista se toden totta onkin, sillä koronapandemia ja sen tuomat rajoitukset koskettavat nyt kaikkia ja kaikkialla. Niin monin tavoin elämä on erilaista kuin aiemmin. Poikkeuksellisuus tunkeutuu joulunviettoonkin. Kokoontumiset eivät nyt ole mahdollisia, ja on löydettävä muita keinoja pitää yllä perinteitä ja valmistautua viettämään suurta juhlaa.

Tuntematon uhka

Pandemian aiheuttama poikkeuksellisuus tuntuu pitkittyessään epämiellyttävältä. Siitä haluaisi jo päästä eroon. On kuin tulevaisuutta varjostaisi jokin selittämätön uhka, ja mieleen hiipii kysymys, kuinka kauan tätä vielä kestää? Mitkä kaikki suunnitelmat muuttuvat, mitä kaikkea on vielä pakko lykätä tai peruuttaa? Entä jos paluu normaaliin viivästyy aina vain edelleen?

Koronapandemian keskellä on kuin oudoissa ja hankalissa tilanteissa muutenkin: uhan tuntu nousee epävarmuudesta, siis siitä, ettei etukäteen tiedä, miten tässä käy. Edessä on kaksi tulevaisuudenkuvaa, valoisa ja synkkä. Mitä enemmän pintaan nousee kielteisiä näkymiä, sitä lannistavampana uhka koetaan – ja sitä tärkeämpää on löytää toivon pilkahduksia, kuten se, että koronavirusta vastaan saadaan käyttöön rokote.

Tämän sunnuntain evankeliumi kertoo Joosefista ja Mariasta, yhdestä maailmanhistorian tunnetuimmasta pariskunnasta. Heidän ihmissuhdettaan varjosti uhka, joka sai Joosefin syviin, ehkä ahdistuneisiinkin mietteisiin. Hänen kihlattunsa oli raskaana syystä, jota hän ei voinut käsittää. Oliko Maria ollutkin hänelle väärä valinta? Mitä häneltä oli jäänyt huomaamatta?

Pyhä perhe kriisissä

Tulevaisuus näytti nyt Joosefin silmin hyvin epävarmalta, suorastaan uhkaavalta. Hänellä oli elämässään paljon pelissä. Huonoista vaihtoehdoista oli koetettava valita vähiten huono. Mariaakin hän sentään ajatteli, ja suunnitteli purkavansa kihlauksen kaikessa hiljaisuudessa, niin että se aiheuttaisi Marialle mahdollisimman vähän häpeää ja herättäisi mahdollisimman vähän kohua.

Evankeliumi ei kerro Marian tunnelmista. Voisi kuvitella, että hän aisti tilanteen vakavuuden ja tunnisti uhan, joka hänen ja Joosefin suhteen ympärille oli muodostunut. Miten Joosef voisi vakuuttua, että lapsi Marian kohdussa ei ollut toisen miehen? Mitä heidän avioliitostaan tulisi, jos Joosef ei ymmärtäisi? Miten Marian ja lapsen silloin kävisi?

Joosefin ja Marian suhteen epävarmuus käy evankeliumin kertomuksessa selväksi. Läsnä oli uhka, joka toteutuessaan merkitsisi hylkäämistä ja hylätyksi tulemista. Joosefin näkökulmasta tilanne näytti siltä, ettei avioliitto Marian kanssa enää voinut tulla kyseeseen. Suunnitelmista olisi pakko luopua ja kestää pettymyksen tuska. Marian näkökulmasta hylätyksi tulemisen uhka oli todellinen, vaikkei hän olisi sitä tarkasti tiedostanutkaan. Hänen ja hänen lapsensa tulevaisuutta leimasi epävarmuus.

Kelpaanko, riitänkö?

Voiko olla suurempaa ja pelottavampaa uhkaa kuin tulla hylätyksi? Pienen vastasyntyneen vauvan kaipuu saada hyväksyntää jatkuu läpi koko elämän, halki nuoruuden ja aikuisuuden aina vanhuuden viime hetkiin saakka. Jumala on antanut meille ihmisille niin syvän läheisyyden ja hyväksynnän tarpeen, että siihen kohdistuvat uhat uhkaavat syvästi koko perusturvallisuuttamme. Hyväksytäänkö minut? Kelpaanko minä? Riitänkö tällaisena vai onko minun jatkuvasti ja yhä uudelleen osoitettava, että täytän vaatimukset, olkoot ne sitten toisten ihmisten tai minun itseni asettamia?

Pelko hylätyksi tulemisesta on tuttu jokaiselle ihmiselle. Se ajaa miettimään, miten sanansa asettelisi, miten pukeutuisi ja miten toimisi, ettei tarvitsisi kokea hylkäämistä ja yksin jäämistä. Pitkittyessään hylätyksi tulemisen pelko estää tutustumasta syvemmin omaan itseen, omaan ainutlaatuisuuteen ja oman elämän merkitykseen.

Älä pelkää

Joosef joutui miettimään, miten hän hylkäisi Marian niin, että yhtäältä Maria ei joutuisi kärsimään kohtuuttomasti ja että toisaalta hän itse ei tuntisi itseään hylätyksi. Levottomana hän meni iltaisin nukkumaan. Epävarmuus, ahdistus ja suhteen ylle asettunut uhka hellittivät vasta, kun hän kuuli sanat: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”

Älä pelkää. Miten tarpeellinen tuo enkelin rohkaisu onkaan aina, kun mieli pyrkii kiinnittymään liikaa uhkakuviin. Älä pelkää: on olemassa myös myönteisempi vaihtoehto. Älä pelkää: on olemassa mahdollisuus valoisampaan tulevaisuuteen. Ja vaikka kaikki ei sujuisikaan niin kuin toivoisi ja vaikka odotuksissaan joutuisikin pettymään, Jumala ei hylkää. Hän pitää sinusta kiinni ja hän johdattaa kulkuasi. Sinun tulevaisuutesi on turvallisissa käsissä.  Jumala on meidän kanssamme.

4. adventtisunnuntain TV-jumalanpalvelus Viikin kirkosta on katsottavissa YLE Areenassa, https://areena.yle.fi/1-50278028