Ruotsin kirkon esimerkki kannustaa kirkkoamme työhön totuuden ja sovinnon hyväksi

Kiitos Ruotsin kirkolle siitä, että se on aktiivisesti ja avoimesti alkanut selvittää suhdettaan saamelaisiin, sekä tutkimuksen keinoin että keräämällä ihmisten kokemuksia. On tärkeää tehdä näkyväksi se, mistä historian kuluessa on vaiettu, ja antaa sanat sille, mitä on tapahtunut. Samoin on tärkeää suostua keskusteluun ja että saamelaiset tulevat siinä kuulluiksi.

Ruotsin kirkon esimerkki kannustaa ja kutsuu myös Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa samanlaiseen työhön totuuden ja sovinnon hyväksi. Uskon ja luotan, että me kirkot kaikissa Pohjoismaissa tuemme toisiamme tällä matkalla.

Minulle oli unohtumaton kokemus olla mukana, kun saamelaisalueen hautausmailta 1800‒1900-luvuilla kaivetut vainajat palautettiin saamelaisten kirkkopäivien päätteeksi siunattuun maahan. Kun aiemmat sukupolvet ovat yrittäneet häivyttää saamelaisuuden erityispiirteitä, meidän tehtävämme on tukea niiden vahvistumista. Saamen kansa ja sen kulttuuri ilmentävät Jumalan luomistyön suurta kauneutta. Levätköön niiden yllä runsaana Korkeimman siunaus.

Jumalanpalvelus oli osa Ruotsin kirkon ja saamelaisten välistä sovintoprosessia. Arkkipiispa Luoman tervehdyksen jumalanpalveluksessa lukivat Suomen kirkon saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio ja hiippakuntadekaani Juha Rauhala. Kirkkoamme edusti myös saamelaispappi Mari Valjakka.

Arkkipiispan tervehdys pohjoissaameksi: Earkebisma luulaja 23.10.2022